lauantai 2. marraskuuta 2013

MyDogDNA osa II

Vihdoinkin se maaginen 30 testatun koiran raja ylittyi ja akitalle saatiin omat rotukohtaiset kuvaajat monimuotoisuuden ja koirayksilöiden perinnöllisen eroavaisuuden osalta MyDogDNA-palveluun! Olen hirmuisen innoissani tästä, vaikka koetan toppuutella itseäni, sillä tämä on vasta alku. Testattuja koiria on edelleen vähänlaisesti, jotta tuloksista voisi tehdä kattavaa arviointia rodun tilasta, mutta ensimmäinen kynnys on nyt siis ylitetty.

MDD Breeder -työkaluun lisättyjen koirien perusteella testatut akitat ovat ns. ”mahdollisimman erisukuisia” ja melko hyvä esimerkkiryhmä maamme akitakannasta. Breederin koirista suurin osa on suomalaisia akitoja, mutta joukossa on pari koiraa myös Venäjältä sekä yksi USA:sta. Kaikkia testattuja koiria ei ole lisätty näkyviin Breederiin, joten en tiedä tarkalleen mistä kaikkiaalta näytteitä on lähetetty tutkittavaksi.


Perimän monimuotoisuus -kuvaaja Sayurin profiilinäkymässä
www.mydogdna.com


Rodun keskimääräinen monimuotoisuusarvo on tässä vaiheessa 20.6% (17.5%-26.1%), mikä on melko alhainen luku verrattaessa kaikkien testattujen rotujen mediaaniin 28.6% (tilanne 1.11.). On tietenkin tärkeää huomioida, että nämä luvut muuttuvat sitä mukaa kun koiria testataan enemmän ja dataa kerääntyy lisää. Tämä on lähtötilanne. Sayurin oma heterotsygotia-aste on 22.4%, eli testattuihin rotukumppaneihinsa nähden luku on tämänhetkistä keskivertoa korkeampi, muttei kuitenkaan kovin riehakkaiden hurraa-huutojen arvoinen. Verrattaessa rotukohtaisia tuloksia esimerkiksi akitalla ja omalla "kakkosrodullani" suomenlapinkoiralla huomaa selkeästi kummalla rodulla on ollut ns. avoin rekisteri (rotuunottokäytäntö). Lappalaisten mediaani perimän monimuotoisuuden suhteen on testattujen yksilöiden osalta 31.8%, haarukoinnin kulkiessa 26.7%-36.4% välillä.

Rodun sisäiset eroavaisuudet Sayurin profiilinäkymässä
www.mydogdna.com

Rodun kuvaajat ja lisätiedot testistä löytyvät osoitteesta: http://www.mydogdna.com

Olisi todella hienoa, mikäli mahdollisimman moni akitan omistaja hankkisi koiralleen MDD-passin. Vaikka tällä hetkellä passiin sisällytetyt sairaudet eivät ole akitalla yleisiä ongelmia ja siten testaus saattaa tunnostaa turhan hinnakkaalta saatuun hyötyyn nähden, niin testipalettia kehitetään koko ajan ja tutkimustyö mm. kondrodysplasian suhteen ei etene, ellei koirista saada näytteitä tutkittavaksi. Juuri nyt suurin hyöty testistä akitalle on monimuotoisuuden tutkiminen ja sen ylläpitäminen. Lisäksi olen ainakin itse ollut äärimmäisen huvittunut sekä Sayurin perimässään kantamistaan kiharasta karvasta, kuin myös viimeisimmästä lisäyksestä eli korvien asentoon vaikuttavasta havainnosta, josta Sasu sai tuloksen: ”C/T: Koirasi on korvien tyyppiin yhdistetyn variantin suhteen heterotsygootti. Tämä tarkoittaa sitä, että koirasi kantaa perimässään yhtä kopiota luppakorvaisuuteen yhdistetystä alleelista ja yhtä kopiota pystykorvaisuuteen liitetystä alleelista.” Käkkäräpäinen puoliluppa, eipä päälle päin uskoisi! Mutta jälleen kerran; se fenotyyppi vs. genotyyppi! Mitä kaikkea uutta ja ihmeellistä geenitutkimus vielä paljastaakaan omista karvapyllyistämme tulevaisuudessa, jää nähtäväksi.

Vähintä, mitä jokainen yksittäinen koiran omistaja voi helposti tehdä auttaakseen rotukoirien terveempää tulevaisuutta tukevaa tutkimustyötä, on lähettää verinäyte Helsingin yliopiston koirien geenipankkiin (<- linkki tekstissä, klik!). Tämä onnistuu kätevästi tulostamalla lomakkeen ja otattamalla näytteen esim. rokotusten yhteydessä tai osallistumalla joukkonäytteenottoon, joita tutkimusryhmä, rotuyhdistykset ja koirakerhot järjestävät eri puolilla Suomea. Akitan kohdalla jokainen näyte on tärkeä, mutta erityisesti SA-sairaiden näytteet olisivat kultaakin arvokkaampia. Sillä jos näytteitä saadaan kerättyä tarpeeksi on olemassa mahdollisuus, että sairautta voisi tutkia tarkemmin näin Suomen maaperällä, mikä olisi kerrassaan loistavaa eteenkin nyt kun tutkimustyö Saksan päässä on pistetty jäihin.


LISÄYS 20.12.2013: Genoscoper Oy:n tarjoama MyDogDNA-testaus ja Helsingin Yliopiston hallussa oleva koirien geenipankki eivät ole sama asia, vaikka nämä tahot yhteistyötä tekevätkin. Ensiksi mainittu on yksityinen, koirien geenitutkimuksia kuluttajille maksua vastaan tarjoava yritys. Toinen on maailman suurin koirien geenipankki, joka tekee tutkimustyötä itsenäisesti ja jonne verinäytteen toimittaminen ei maksa kuin korkeintaan klinikkamaksun ja postituksen. Tässä on ollut hienoisia epäselvyyksiä, joten ajattelin vielä mainita asiasta erikseen.